Enkeli lusikkaan versio 2

Jouluksi tein toisenkin lusikkakorun. Tämä lähti veljen vaimokkeelle lahjaksi.

Tässä alpakkalusikassa on kullattu lusikkapesä, johon punsseloin heidän poikansa nimen. Myös tähän laitoin enkelin suojelemaan pientä kulkijaa.

Vetskarikukkanen

Syksyllä näin Seinäjoen käsityömessuilla vetoketjuista tehtyjä kukkia. Samalla reissulla ostin kirpparilta sika säkissä tyyliin vetoketjuja. Muutama vetoketjuista osuikin hyvin tähän tarkoitukseen.

Ohjeita löytyi netistä jonkin verran ja päätin kokeille toteuttaa ensimmäisen kukkasen tämän ohjeen pohjalta.
Valmiin kukkasen kiinnitin hiuspinniin. Hieman painavahan se inniin oli, mutta ihan käytettävissä oleva kuitenkin.

Riine

Alviinan jälkeen Mekkotehdas-kirjasta lähti kokeiluun Riine-mekko. Pitkään pohdin, teenkö Riinen vai Maretin. Päädyin kuitenkin sellaiseen ratkaisuun, että Riine tyttärelle ja Maret äidille. No tyttären oma on vasta valmis, mutta kyllä se toinenkin on jo hyvällä mallilla. 

Muutenkin ompeluksia tuli tehtyä aika paljon juhannuksen aikana, mutta ikävin homma, eli päättelyt, ovat vielä tekemättä. Äiti on vissiin uhrannut liiikaakin aikaa ompelemiselle, kun tytär alle 2-vee leikkii vain ompelemista. Hänen koneeltaan valmistuu mekkoja tiuhaan tahtiin. Ja siis hänellähän on ompelukone, joka on peräisin jostain 80-luvulta. Äitin vanha, periaatteessa pattereilla ihan oikeasti  toimiva Singer, mutta johon ei nyt noin pienelle pattereita ole annettu. Raukka joutuu käyttämään ihan käsikäyttöisesti:)

Kankaat tähän Riine-mekkoon on haalittu kirppareilta. Mekko sisältää kahta eri tyynynliinaa, yhtä verhoa ja yhtä epämääräistä purettua ja leikeltyä kankaan palaa. Matskut tuli halvaksi, vaikka pitsi ja pilkkunauha ovatkin upouusia, samoin niskan pari nappia.  Aivan ihana mekko malli. Meidän neiti on toki vähän turhan pieni tuohon kirjasta löytyvään pienimpäänkin kokoon, mutta pienin pienennyksin mekosta sai kuitenkin sopivan.

Alviina

Sain äitienpäivänä Mekkotehdas-kirjan. Aivan ihana kirja, joka on täynnä ihania rimpsu-unelmia. Kaikesta ihastuksestani huolimatta rimpsuja kohtaan, tein ensimmäisenä pitkähihaisen Alvinan kyseisestä kirjasta.  Tekemäni mekko on hyvin pelkistetty ja syy tämän mekon tekoon oli käyttää nuo tyttären ihastelemat Hello Kitty -napit johonkin ennen kuin ne katoaa.

Materiaali tähän mekkoon on otettu omasta tunikastani, jonka joskus ostin kirpparilta, mutta joka ei loppujen lopuksi tyyliltään tai muutenkaan istunut mun päälle. Mekko tuntuu ihanan vilpoisalta ja odottaa superhelteitä saapuvaksi.

Toinen jänöheinä

Toinenkin jänöheinä tuli surauteltua suit sait sukkelaan. Tässä vinokantilla tehdyt nappilistat ja kaula-aukko. Tämänkin paitasen kankaat ovat kierrätettyjä, ruudullinen on omasta hihattomasta kesäpaidasta ja valkoinen on miehen vanhasta kauluspaidasta. Hihaan kirjoin koristeeksi kukkasen, joka piristi kivasti kokonaisvaikutelmaa.

Jänöheinä

Pitkäkorvalinja jatkuu, tällä kertaa tunikassa nimeltä jänöheinä. Kaava on Ottobre 4/2010, kokona taisi olla 86. Itse tein malliin pitkät hihat lyhyiden sijasta, kun haluan varjella pikkuneitiä liialta auringon paahteelta.

Malliin en tuollaisenaan ollut kovinkaan tyytyväinen tai ehkä se ei vain toiminut kyseisestä kankaasta. Toivotaan näin sillä toinenkin versio on jo leikattu.

Tunika on koeversio ja materiaaliksi päätyi oma vanha tunikani, joka on joskus aikoja sitten tilattu Ellokselta ja ollut aina jotenkin ihmeellinen.  Myös napit tulivat samaisesta vaatekappaleesta. 

Pöytäliinasta mekoksi

Mummun peruja oleva pöytäliina muuttui tyttösen kesämekoksi. Kaava sama kuin esimerkiksi tässä, tällä kertaa vain lyhythiaisena kankaan vähyydestä johtuen. Mekkoa en ole vielä kokeillut neidin päälle, joten en tiedä toimiiko noi hihat tuolla tavalla ilman kuminauhareunoja. Saa nähdä sitten joskus.

Kesää odotellessa

Onhan se kesä sieltä joskus tulossa, joten viikonlopun aikana tuli ommeltua mekko ja toinenkin. Se toinen vain on päättelyjä vaille valmis.

Tämä mekko on tehtysamalla kaavalla kuin aiemmat leppis- ja maauskamekotkin. Kokona tällä kertaa 80. Mekot tein taas pitkähiaisina kaavasta poiketen ja kaula-aukkoon käytin kuminauhaa laskosten sijaan.

 

Kankaana käytin kirpparilta 3 eurolla löytynyttä täkkipussia. Ja sitähän vielä jäi, joten lisää samaa kuosia on joskus vielä luvassa.

Bambeja paidassa

Kesää ajatellen neitiskäiselle valmistui t-paita. "Kangas" on kirpparilöytö parillakymmenellä sentillä, oli alkujaan naisten lyhythiainen nappilistapaita. Kaava uusimmasta Ottobrestä (1/2013), koko 80.  Mielestäni tästä tuli aika kivannäköinen peruspaita.

Sydänmyssy

Kävi niin, ettei neitiskäisemme sulattanut äidillään mustaa pipoa. Ja jostain syystä melkein kaikki piponi ovat mustia. Kauhea huuto vain koko ajan, joten piti sitten nopeasti väsätä jokin päänlämmitin itsellenikin. Tämä on taas näitä testiversioita, johon kangas on taas peräisin vanhasta aamutakista.

Piposta sinänsä ei tullut kovinkaan päähän istuvaa, mutta tuohon sydämeen olen ihastunut. Niin taitaa olla tuo neitikin, koska tämä pipo kelpaa äidin päähän ilman huutoa.

Rusettipipo

Tuunasin testipipon käyttöpipoksi ja jokaisessa käyttöpipossahan pitää olla se jokin juttu. Tämän pipon jutuksi tuli sitten iso rusetti. Näyttää tytön päässä aika hauskalta, mutta kuvaa en saanut, koska neiti ei pysynyt yhtään paikalla.

Kun kellohame heilahtaa...

Kuten tyttärellä oli myös äidillä palloinen mekko viikonlopun juhlissa. Äidin mekko siis punainen ja tyttären pinkki, vaikka kuvissa ei paljon eroa huomaakaan. Molempiin kankaat Iinusta.
Kaavana mekkooni käytin Modan tulppaanimekon yläosaa lehdestä 6/2008 ja alaosan puolikellon kaavan laskin piin avulla. Hameen alla on vielä tyllialushame, johon sain rypytettyä kuusi metriä tylliä. Kaavaa tuohon alushameeseen ei ollut vaan se on aika kokeellinen.

Valkoisen boleron tein joskus vuosia sitten ostetusta kietaisumallisesta pitsisestä neuletakista.  Nyt kun tuo bolero on ollut kerran päällä tuplaantui samalla takin käyttö.

Murulle

Murulle kesäinen murupaita omasta vanhasta topistani. Kaava ottobre 3/2011.

Leppispipo

Aamutakin hiha muuttui pipoksi, johon tein samanlaisen leppäkerttuaplikaation kuin lapasiinkin. Kaava pipoon on sama kuin aiemmin tehdyssä bambipipossakin.

Aamutakin tarina jatkuu

Tarina jatkuu tällä erin pienten leppäkertturasojen muodossa. Kaavat näihin peukalollisiin käsineisiin tuli Ottobrestä numerosta 6/2010.

Oli kerran aamutakki...

...ja sitten olikin liivimekko. En ole mikään aamutakki-ihminen, joten päätin tuhota sen ja tehdä tyttöselle liivimekon. Pitäähän pienillä tytöillä olla joka kissanristiäisissä uusi mekko.
Kaava aplikaatioineen löytyi Ottobrestä numerosta 1/2012.

Vaipatuksia

Osa pikkuneidin vaipoista ovat käyneet auttamattomasti pieniksi, joten piti ommella muutama lisää. Kaavoina on käytetty Mummut- kaavaa ja Saija yhdenkoon taskuvaippa -kaavaa.
Osa kankaista on uusia ja osa kierrätettyjä.

Lisää vaippoja

Sainpas haettua makarista loput tekemäni ja kuvaamatta jääneet vaipat, kun mies alkoi kömpiä hereille. No sallittakoon hänelle pitkään nukkuminen, koska viettää nyt ensimmäistä lomaviikkoaan.
Mutta takaisin vaippoihin. Vaaleansininen flanellivaippa on kokonaan kierrätysmateriaaleista ja kaavana siinä on käytetty Kestovaippainfon sivuilta löytyvää reisiröyhelöllistä mummut-kaavaa, kokoa NB. Toinen ruutuinen flanellivaippa on niin ikään kierrätysmateriaalista valmistettu, mutta kaavana on kestovaippakaupasta tilaamani kaava kokoa S. Kyllä täytyy sanoa, että koot kyllä heittelevät, sillä NB on jopa suurempi kuin S-koon vaippa.
Pinkin fleecevaipan kohdalla kokeilen Saija yhden koon taskuvaipan kaavaa. Ainakin vaippa vaikuttaa käyttökelpoiselta, vaikka käyttökokemusta siitä ei vielä olekaan.
Kaikki vaipat siis täysin kierrätysmateriaaleista neppareita, tarroja ja ompelulankaa lukuun ottamatta. Kaikki ovat myös taskullisia sisävaippoja, joihin tein taskun eteen mummut-kaavan innoittamana.

fleecevaippa

Kierrätysmateriaaleilla jatketaan ainakin osin. Elikkä fleece on kierrätettyä eräiden housujeni vuorista, siksi siis sauma läpässä. Sisäpinnan coolmax on toki uutta, muta imut taasen kierrätysmateriaaleista. Vaippa on kokoa S. Askartelulaatikoista kaivoin rusetin etuosaan.

Vanhasta uutta

Finlaysonin vanha, jo vuosia sitten "romukoppaan" (eli säilöön pahan päivän varalle) heitetty tyynynliina sai uuden elämän kestovaippojen muodossa. Nämäkin siis täytettäviä sisävaippoja, tällä kertaa koossa S.